Leo on tällä hetkellä hoidossa vanhempieni luona...
Kuuntelen äidin kertovan kuinka miun pikku herra siellä riehuu... Toisaalta oon tyytyväinen, etten tällä viikolla joudu purtavaksi, sillä sen pikku herran puremat alkaa ja tuntumaan - ja jäljet näkymään. Mutta, kyllä mä kaipaan mun vauvelia :) ja jopa sitä näykkimistä...
Ja Leolla on kauneimmat silmät mitä tiedän - niin ihmis, kuin eläinpiiristä luettuna ;) Se kun istuu pöydän alla ja kattoo sua kun koitat syödä... kovasti saat siinä kyllä taistella, ettet helly antamaan pöydästä naposteltavaa, mikä on siis periaatteeni.
Ja kertoopa tuo kotiväki myös, että Leo on tänään pyytänyt päästä ulos! Ja joka kerta tarpeet on tehty kiltisti! Nyt voin olla ylpeä pojasta! :)
1/19/2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti